Mitä ihmettä? Tutkija hieraisee silmiään ja katsoo Tampereen Työväenyhdistyksen toimintakertomusta uudestaan. Punaisen Tampereen työläisillä oma laivasto?
Työväenyhdistyksen omistamat kolme sisävesilaivaa olivat tosiaankin seilanneet 1920 – 30-luvulla Tampereen Pyhäjärven selällä ja kuljettaneet työväkeä luonnonkauniiseen Viikinsaareen. Saaressa toimi yhdistyksen vuokraama ravintola ja siitä muodostui suosittu vierailukohde tehdaskaupungin työläisille. Toiminta jatkui myös sodan jälkeen, mutta aalloilla seilasi enää vain yksi höyrylaiva. Lopullisesti laiva siirtyi telakalle 60-luvulla.
Työväenyhdistyksen Laine-laiva lähdössä Laukontorin laiturista joskus 1950. Kyydissä Osuusliike Voiman järjestämän kesäretken nuoria osanottajia.
Yhdistyksen toiminnan monipuolisuus yllättää: oman ”laivaston” lisäksi työväenyhdistyksellä oli toki myös oma talo. Kivestä rakennettu työväen linnake seisoi ja seisoo tänäänkin Hämeenpuiston laidalla naapurinaan Tampereen Työväenteatteri. Talossa toimi parhaimmillaan kolme ravintolaa, kaupunginkirjaston lukusali, parturi ja vieläpä kioskikin. Järjestöjen toimistohuoneissa aherrettiin liikkeen hyväksi, usein aamu- ja iltavuorossa. Kokoushuoneissa suunniteltiin vastaiskuja kommunistien toiminnalle.
1940-luvun lopulla tanssi-innostus kävi kuumana. Sotavuosina tanssin pyörteisiin oltiin voitu heittäytyä vain salassa, mutta nyt kaikki padot voitiin purkaa. Iltamia pidettiin joka ilta ja lattiat kuluivat. Remonteille oli tarvetta ja tutkijaa hämmästyttää jälleen kerran yksi asia. Miksi työväentalon ravintolan ja kokoushuoneiden seiniä täytyy maalata lähes vuosittain?
Tältä näytti punaisen Tampereen työväen kivinen linnake vuonna 1951.
Työväenyhdistyksen johtokunnassa tuhkakupeista käyty keskustelu johdattaakin tutkijan oikeille jäljille. Työväentalon kokoushuoneiden siisteyttä valitellaan ja mainitaan, että tupakantumppeja on liikaa lattialla. Sodan jälkeen tupakointikulttuurihan oli kokonaan toisenlainen kuin 2000-luvun Suomessa. Paperossi sai palaa rauhassa julkisissa tiloissa, mikä luonnollisesti näkyi myös lattioissa ja seinissä. Syy ja seuraussuhde on selvitetty!
Tätä historiantutkimus voi olla parhaimmillaan. Pöytäkirjojen merkinnöistä avautuu elämän kirjo. Pienet tarinat alkavat vähitellen hahmottua suuremman palapelin osiksi. Tätä palapeliä on ryhdytty kokoamaan Työväenmuseo Werstaalla Tampereen Työväenyhdistyksen historiasta. Kyse on museon historiapalveluista, joilla autetaan järjestöjä kokoamaan omaa historiaansa. Muutoksien ja murroksien keskellä oman porukan historia on tärkeää saada talteen, laadukkaasti!
Tilaushistorioiden tarinaa seurataan jatkossakin tässä blogissa…
Keijo Rantanen,
projektitutkija
Tampereen työväenyhdistyksen historian kirjoitus
Vastaa