Työväen muistitietotoimikunta keräsi muutama vuosi takaperin aseistakieltäytymistä käsitteleviä omakohtaisia kirjoituksia ja haastatteluja. Nyt toimikunta on julkaissut keruuvastauksista antologian Aseettomat kädet — muistoja aseistakieltäytymisestä.
Kirjassa ääneen pääsevät totaalikieltäytyjät, siviili-, varusmies- ja aseettoman palveluksen suorittaneet sekä aseistakieltäytyjien tukena olleet henkilöt. Kertojat ovat syntyneet 1930–1990-luvuilla, joten teoksessa käsitelty ajanjakso ulottuu 1950-luvulta lähes tähän päivään. Yksittäisten kertomusten kautta teos tuleekin valottaneeksi suomalaisen aseistakieltäytymisoikeuden kehitystä.
Aseistakieltäytymiseen yllyttävä tarra 1980-luvulta. Kuva: Aseistakieltäytyjäliitto.
Itsenäisen Suomen ensimmäinen varsinainen asevelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1922. Vuonna 1931 säädettiin siviilipalveluslaki, joka teki aseettoman palveluksen suorittamisen mahdolliseksi joko puolustusvoimissa tai valtion laitoksissa ”vakaviin omantunnon syihin” perustuen. Vuonna 1959 kieltäytyjän motiiveja arvioimaan perustettiin asevelvollisten tutkintalautakunta. Mikäli asevelvollinen mieli siviilipalvelukseen, tuli tämän vakuuttaa sotilaspiirin ja lautakunnan edustajat vakaumuksellaan. 1970-luvun jälkipuoliskolla siviilipalveluksensa suorittanut Jaakko kuvailee prosessia:
”Tuohon aikaan siviilipalveluhaastattelu (minun mielestäni se oli kuulustelu) oli kaksivaiheinen. Ensin joku puolustusvoimien edustaja haastatteli saadakseen selville, onko vakaumusta vai ei. Jos puolustusvoimien edustaja tuli siihen tulokseen, että hakijalla on vakaumus, asia oli sillä selvä. Jos taas vakaumus oli hiemankin epäilyttävä tai epäselvä, niin sitten mentiin toiseen vaiheeseen, joka oli niin sanottu asevelvollisten tutkijalautakunta (pappi, psykiatri, joku armeijan edustaja ja niin edelleen), joka sitten tutki asiaa paremmin. Tästä toisesta vaiheesta saattoi tulla myös kielteinen päätös.”
Tutkintalautakuntamenettely lakkautettiin vuonna 1987. Tästä eteenpäin asevelvollinen pääsi siviilipalvelukseen omalla ilmoituksellaan. Kun vakaumusta ei tarvinnut enää todistaa, saattoi siviilipalveluksen valita eettisten ja uskonnollisten motiivien ohella myös käytännön syistä.
Sen sijaan varusmies- ja siviilipalveluksesta kokonaan kieltäytyminen on pysynyt rangaistavana tekona. Antologiassa esiintyville totaalikieltäytyjille esimerkiksi voimakas pasifistinen, poliittinen tai uskonnollinen vakaumus on johtanut päätökseen vastustaa koko asevelvollisuusjärjestelmää. Tutkintalautakunnan hylkäävä päätös on myös saattanut pakottaa valitsemaan vankilan armeijan harmaiden sijaan. Yhtä rauhan ajaksi vapautettua kertojaa lukuun ottamatta kaikki antologian totaalit ovat kärsineet rangaistuksensa joko vankeudessa tai arestirangaistuksessa seurantalaitteen valvonnassa. Muutama on ollut vankeusaikanaan hetken nälkälakossa osoittaakseen vastalauseensa tuomioonsa.
Mielenosoituskulkue saattaa totaalikieltäytyjää vankilaan vuonna 1984. Kuva: Aseistakieltäytyjäliitto.
Moni antologian kertojista mainitsee olevansa jälkeenpäinkin tyytyväinen valintaansa, ja toteaa yhä seisovansa aatteensa takana. Siviilipalveluksen käynyt Veikko tiivistää:
”En liikoja luule rauhaa rakentaneeni, mutta uskon, että panokseni on näin ollut hedelmällisempi kuin jos olisin juossut pitkin metsiä ja huutanut kivääri tanassa: laukaus! laukaus! laukaus!”
Antologiaan on koottu hieman yli puolet keruuseen saapuneista 64:sta muistelmasta ja haastattelusta. Julkaisematta jääneisiin muistelmiin voi – ja kannattaa! – tutustua Työväen Arkistossa, jossa ne ovat vapaasti tutkittavissa.
Minna Sannikka
tutkija, Työväen Arkisto
Pete Pesonen ja Minna Sannikka (toim.) 2018: Aseettomat kädet — Muistoja aseistakieltäytymisestä. Suomen työväen henkinen perinne 9. Helsinki: Työväen Arkisto.
Keruuaineisto: Työväen muistitietotoimikunta (TMT), Työväen Arkisto (TA): TMT 449: 12540–12542, 12544–12562, 12564–12579; TMT 450: 12580–12589, 12592–12609.
Aseistakieltäytymisestä työväenliike.fi-sivustolla: http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-8/ajattele-ennen-kuin-otat-asennon-totaalikieltaytyjat/
Vastaa